Jännä Jussi Ilmestyi Suomessa: helmikuusta 1954 - joulukuuhun 1958 59 numeroa, kerran kuussa. Kannet: Kannessa monivärikannet. Koko 180x260 (runsas B5). Kaikkien 1 1954 - 6 1956 Eulenspiegeleistä käännettyjen Jännä Jussien kannet on piirtänyt Van der Heide. Numerosta 7 1956 lähtien kansitaiteilijoita on useita, joista suuri osa tuntemattomia. Sisäsivut: Kahdessa ensimmäisessä 24 monivärisivua (osassa lehdistä oli myös kaksivärisivuja), sittemmin 20 sivua mutta usein seikkailut jatkuivat sisäkansiin ja jopa takakanteen, joten käytettävä sivumäärä lisääntyi 22:een tai jopa 23:een. Kustantaja: Vaasa Oy. Alkuperä: Länsi-Saksa / Till Eulenspiegel (lehdet 1 1954 - 6 1956. Fix und Foxi lehdestä 7 1956 eteenpäin. Poikkeuksellisesti numero 4 1955 on joku Till Eulenspiegelin 3D-erikoisnumero ja 12 1956 on alkuperältään Eulenspiegels Kunterbunt N.o 1. Nämä kaksi erikoisnumeroa ovat niin harvinaisia, ettei niitä löydy tällä hetkellä (2011) edes Kaukan kotisivuilta. Hahmojen luoja ja teksti: Rolf Kauka Huom! Koska lehdet julkaistiin Suomessa sekavassa järjestyksessä alkuperäiseen verrattuna, Parooni von Münchausenin lehdestä toiseen jatkuvat, käsittämättömät seikkailut olivat entistäkin käsittämättömämpiä.
Vili ja Vippi Jatkoi suoraan Jännä Jussista uudella nimellä vuonna 1959. Ilmestyi 25 numeroa vuonna 1959 lehti per joka toinen viikko. Kannet ja julkaisija samat kuin Jännä Jussissa. Sivuja: 12 sivua (+ kannet) osittain moniväri- ja osittain kaksivärisivuja. Alkuperä: Saksa / Fix und Foxi. Hahmojen luoja ja teksti: Rolf Kauka
JÄNNÄ-JUSSI / TILL EULENSPIEGEL
Till Eulenspiegel (Tahvo Pöllöpeili) on saksalaisten kansanperinteen mukaan ollut myöhäisellä keskiajalla eräänlainen kepposten keksijä ja hulluttelija.
Paroni von Münchhausenin (1720-1797) kertoi 1700 -luvulla niin paksuja sotajuttuja sotaretkistään, etteivät ne voineet mitenkään olla totta. Rudolf Erich Raspe kuunteli aikansa paroonin kerskailuja ja kirjoitti sitten kirjan, liioitellen entisestään muutenkin mahdottomia juttuja. Kirja julkaistiin Lontoossa 1785. Arvon parooni ei yllättävää kyllä tykännyt lainkaan saamastaan julkisuudesta.
Rolf Kauka puolestaan on suomalaista sukujuurta ja sitä ikäluokkaa, että joutui toisen maailmansodan aikaan käymään intin eli oli tykinruokana saksalaisena hävinneellä puolella. Sodan jälkeen Kauka asettui Müncheniin ja alkoi 50-luvun alussa käsikirjoittaa Till Eulenspiegel nimistä sarjakuvalehteä, jota piirsi van der Heide niminen miekkonen. Till Eulenspiegeliä ilmestyi kaikkiaan vain 28 numeroa, jonka jälkeen sidekickit Fix und Foxi (suom. Vili ja Vippi) valtasivat lehden omiin nimiin. Piirtäjä van der Heide vaihtui muihin piirtäjiin 1954-1955 vaihteessa. Fix und Foxi jatkui (jatkuu edelleen?) ties kuinka pitkälle ilmeisesti jopa Kaukan vetäydyttyä eläkkeelle ollen välillä saksalaisten suosituinta sarjakuvaa.
Suomessa julkaistiin Till Eulenspiegelin kaikki 28 numeroa vuosina 1954-1956 nimellä Jännä Jussi. Ensimmäiset 11 numeroa ilmestyivät oikein alkuperäisessä järjestyksessä vuonna 1954, mutta seuraavat neljä (TE no:t 12-15) hypättiin yli ja ne ilmestyivät vasta numeroina 8/1955 - 11/1955. No 12/1955 puolestaan oli Eulenspiegelin viimeinen no 28. Muuten suomi-järjestys piti paikkansa. Tämä hyppiminen oli sikäli outoa, että Parooni Münchhausenin ihmeelliset seikkailut jatkuivat numerosta toiseen ja näin hyppelehtimällä arvoisan Paroonin seikkailuista tuli vielä ihmeellisempiä.
Jännä Jussi 4/1955 ei ollut alkuperältään Till Eulenspiegel, vaan joku erikoisnumero. Sen kannessa on kyllä tuttu pöllöpeililogo (joka kuvastanee nimihenkilön lisäksi myös sitä, että ko. sarjakuvaan sisältyy viisaus: katso peiliin ja löydät samat hölmöilyt kuin näissä tarinoissa), mutta itse lehti oli ainakin Suomessa ensimmäinen kolmiulotteinen sarjakuvalehti, jota katseltiin mukana seuraavilla 3D-laseilla ja pääjuttu oli legendaarinen Münchhausenin tykinkuularatsastus.
Melko erikoinen lastenlehti on Jännä Jussi 3/1954, jossa Jännä Jussi menee Helvettiin kun Perkele lupaa päästää hänet pois mikäli hän muistaa taikasanan Habrakruzipuzi turkkilainen! Matkalla Jussi pelästyy niin, että unohtaa, yllättävää kyllä, taikasanan loppuosan ja ehdottaa oikeaksi mm. Habrakruzipuzi neekeri ja Habrakruzipuzi kiinalainen, mutta kun on enää 3 sekuntia jäljellä, jonka jälkeen Jännä Jussin pitäisi jäädä ikuisiksi ajoiksi Helvettiin, hän yllättäen näkee padassa porisevan fetsipäisen miehen ja muistaa oikean taikasanan. Muissakin lehden numeroissa vilahtelee silloin tällöin Manalan väkeä, joka tuntuu melko rajulta ajatellen sitä, että lehti on varsinkin Fix und Foxin aikaan suunnattu melko pienille lukijoille.
Mun suosikkini pienoispoikana oli 11/1955, jossa Mörö (Susi) painaa purukumin yöksi vuotavan kaasuputken päälle mennessään nukkumaan ja yöllä savupiipusta ulos työntyvä, valtava kaasupurukumipallo nostaa koko talon Möröineen sekä Viline ja Vippeineen avaruuteen, jossa jousimiehen tähtikuvio ampuu pallon puhki. (Samanlaisia eläviä tähtikuvioita ynnä muita abstraktioita on Felix-kissa sarjakuvassa). Uiskenneltuaan mm. linnunradassa (milchstrasse) sankarit lopuksi lentävät kannen mukaisesti tykinputkella maahan ja laskeutuvat lopuksi lantakasaan (saksalaisessa huumorissa pitää aina välillä olla Scheissehumor).
No 3/1956:n kansi oli pienoispoikana melko pelottava. Siinä Jännä Jussi näyttäisi olevan kuussa, jonka kraaterista kurkkii aika ilkeän näköinen kuu-ukko. Taustalla leijuu maapallo ja saturnus sulassa sovussa. Sisällä on kuitenkin (ei enää van der Heiden piirtämä) juttu, jossa Jussi ajautuu maan alle virtaavan joen mukana maan alle. Kyseinen ukko kurkkii maan alla olevassa kraaterissa sisäsivuilla huomattavasti kesympänä eikä taustallakaan leiju taivaankappaleita.
No 7/1956:stä eteenpäin Jännä Jussi oli suomennettu Fix und Foxi lehdistä ja entinen pöllöpeililogo, jonka muoto vaihteli eri lehdissä, vaihtui ketunpoikien, Vili ja Vippi -lärvilogoksi.
1959 lehden nimikin muuttui Viliksi ja Vipiksi ja tähän vuoteen loppui julkaisu. Vili ja Vippi oli jokseenkin tusinasarjakuvaa ja tarkoitettu ehkä perheen pienimmille, Joka tapauksessa siitä oli kadonnut Jännä Jussille ominainen outo viehätys ja abstraktinen mielikuvituksen lento, siitä oli tullut saksalainen A.Ankka. Molemmat perinteiset, joskin oudot ihmishahmot Till Eulenspegel ja Parooni von Münchausen oli vaihdettu Disneymäisiin eläinhahmoihin. Ehkä oli aika ajanut Jännä Jussin ohi ja oli aika siirtyä eläinsankareiden valtakauteen.
Habrakruzipuzi suomalainen toivoo Moog
P.S. Lahdessa on edelleen entistä legendaarista Mikrovoxia vastapäätä Jännä Jussi niminen kahvila.
Tämäkin artikkeli on otettu Perunamaasta tekijöiden luvalla.
