Robin Hood Ilmestyi Suomessa: 1957 - 1971 165 numeroa, keskimäärin kerran kuussa. Kannet: Kannet monivärikannet. Koko A5. Varsinkin keräilijän kannalta huono puoli on se, että samat kannet toistuvat useasti eri sisältöjen peittona. Sisäsivut: 64 kpl mu/va. Aluksi Pulp- eli lumppupaperia, myöhemmin kiiltävämpää. Kustantaja: Kirja-Mono Oy (1957-1969), Lii-Ver Oy (1970-1971). Alkuperä: UK / Thriller Picture Library (TPL)(1957-1961) Aluksi normaalisti koko lehti suomennettu yksi yhteen, myöhemmin Robin Hoodeja koottiin Suomessa eri TPL-lehtien osista. Vuonna 1961 lähes kaikki Thriller Picture Libraryn Robin Hoodit oli suomennettu ja paria poikkeusta lukuunottamatta Robbarit 1962-1971 otettiin ranskalaisesta Oliver lehdestä, jossa siis Robinin nimikin oli Oliver. Juttujen ja painojäljen taso romahti pohjalukemiin vaikka kannet olivatkin tosi tyylikkäitä.
Sankari: Robin Hood oli myyttinen keskiaikainen hahmo, josta tuli Englannin kansallissankari ja kansallistaru. Nimen alkuperä on saattanut olla Robbing Hood eli ryöstelevä huppupää, jolloin ko. henkilö on voinut olla jonkinlainen periaaterosvo tai maantierosvon yleisnimike.
Sir Walter Scott käytti kirjassaan Ivanhoe (1820) Robin Hoodia sellaisessa muodossa, Iloisten Veikkojen johtajana ja hyvänä rosvona kuin me Robin Hoodin nykyisin tunnemme.
Englantilainen lasten ja nuorten kirjailija Morton Pike (oikealta nimeltään D.H.Parry (1868-1950) kirjoitti kirjan Gilbert the Outlaw, jonka lainsuojaton sankari Gilbert muistutti kovasti Robin Hoodia. Suomentamaton Thriller Picture Library 77 (1954) Greenwood Outlaw (Robin Hood)on kerrottu ja piirretty Morton Piken Little Folksille sepittämän tarinan mukaan.
Myös John Finnemore kokosi Robin Hoodin tarinat nuorten kirjaksi ja Robin Hood and his Merry Men julkaistiin 1917 (Suomessa 1926).
Nykyaikaisen, sarjakuviin johtavan Robin Hood boomin aloittivat varsinaisesti USA:laiset elokuvat ja niistä erityisesti 1938 julkaistu Errol Flynnin sankaroima filmi The Adventures of Robin Hood. Jotkut pitävät vieläkin Errol Flynniä ainoana oikeana Robin Hoodina. Flynnin Robbarista on otettu kohtauksia jopa sarjakuviinkin.
Nykytarinoissa ja sarjakuvalehdissä Robin Hood on saksilaista syntyperää. Manner-Euroopasta, nykyisen Saksan vaheilta peräisin olleet Saksit tunkeutuivat Brittein saarille varhaisella keskiajalla ja saksikuningas Harold II hävisi Hastingsin taistelussa 1066 kruununsa normannikuninkaalle Wilhelm Valloittajalle. Normannit olivat kotoisin Normandiasta ja nimi Pohjan Miehet juonsi juurensa Normandiaan muuttaneista viikingeistä. Myöhemmin saksit ja normannit sulautuivat keskenään sekä alkuperäissaarelaisten kanssa yhteen englantilaisiksi, joskin useat skotit, irkut ja walesilaiset haluavat edelleen pitää kiinni alkuperäisidentiteetistään. Ikivanhoissa alkuperäistarinoissa Robin Hoodin kerrotaan eläneen kuningas Edwardin aikana, jolloin seikkailut paikantuisivat Edward I, Edward II tai Edward III hallituskauden aikaan vuosien 1272-1377 välille. Myöhemmin kuninkaaksi on kerrottu Richard Leijonamieli (1157-1199) ja ajankohta olisi sen mukaan noin sata vuotta aikaisempi. Richard Leijonamieli ei todellisuudessa ollut mikään loistava valtiomies, vaan riehui ristiritareineen kalliilla ja tuloksettomilla ristiretkillään samalla kun ihmiset elivät kotimaassa suuressa puutteessa ja köyhyydessä (ihan kuin pimeimmällä keskiajalla) kansojen vajottua roomalaishallinnon jälkeen takaisin kivikauden tasolle ja ehkä pahemmallekin tasolle ahdasmielisen uskonnon polttaessa ihmisiä mielivaltaisesti noitina. Nykyajan sarjakuvissa Robin Hood on normannien mielivallan köyhdyttämä saksilainen aatelismies, joka päättää ryhtyä käyttämään oman käden oikeutta eli lainsuojattomaksi, kerätä ympärilleen saman mielisistä kohtalotovereista joukkion (Iloiset Veikot) ja piiloutua valtaa pitäviltä ja veroja kerääviltä normanniritareilta Sherwoodin metsän kätköihin. Robin on kuitenkin puhdasmielisesti kuningas Leijonamielen kannattaja ja vastustaa vain sijaishallitsija Juhana Maatonta sekä tämän kätyreitä, Guy de Gisbornea ja Nottinghamin sheriffiä. Lisäksi joskus 1800-luvulla Robin Hood -taruun liitettiin erikoinen ilmiö; Robin Hood varastaa vain rikkailta ja jakaa varastamansa saaliin köyhille. Tämän vuoksi voitiin Robbarista tehdä sarjakuvakin jo 50-luvulla, jolloin sarjakuvien moraalia vahdittiin tarkoin erilaisten sensoristien toimesta.
Mutta parasta lukea sarjakuvat sellaisenaan miettimättä liikoja historiallisia totuuksia tai fysiikan lakien todennäköisyyksiä, koska ei sarjakuva kuitenkaan koskaan ole mikään absoluuttinen totuus.
