Kirjat Kianto Ilmari

Ilmari Kianto
7.5.1874 - 27.4.1970

Bibliografia

Väärällä uralla (Ilmari Calamnius, 1896, WSOY)
Soutajan lauluja: Kokoelma pieniä runoja (Ilmari Calamnius, 1897, WSOY)
Hiljaisina hetkinä: Toinen kokoelma laulurunoja (Ilmari Calamnius, 1898, WSOY)
Laulajan tervehdys: Runo (Ilmari Calamnius, 1899, teoksessa Suuri lähetystö : kertomus matkasta ja toimista, Kirjasia kansalaisille n:o 8, Otava)
Ne tahtovat: Runo (Ilmari Calamnius, 1899, Kirjasia kansalaisille n:o 6, Päivälehden kirjapaino)
Esitunnelma [sekä] Juhlaruno Helsingin Laulu- ja soittojuhlaan 18-20/6 1900 (Ilmari Calamnius, 1900, Weilin & Göös)
Lauluja ja runoelmia (Ilmari Calamnius, 1900, WSOY)
Margareeta: Sydämmen säveliä (Ilmari Calamnius, 1900, Otava)
Isäntä ja koirat. (Ilmari Calamnius, 1902 Kansan Kuvalehden Kustannusyhtiö, Hancock, Michigan).
Nuoria lauluja vanhasta säästöstä (Ilmari Calamnius, 1902 Kansan Kuvalehden Kustannusyhtiö, Hancock, Michigan).
Kiannan rannoilta Kaspian poikki: Päiväkirjani kesämatkalla kotimaassa ja Venäjällä. Alas Oulujokea, alas Volgavirtaa, yli Kaukasus-vuorten, läpi Krimmin niemen v. 1902 (1903, Eero Erkko)
Nuoren miehen kädestä. Kokoelma mielialoja (1904, Otava)
Sieluja kevätyössä (1905, Vihtori Kosonen)
Isänmaallisia runoelmia (Ilmari Calamnius-Kianto, 1906, Otava)
Juhlaruno J. V. Snellmanin 100-vuotis-syntymäpäivänä 12 toukok. 1906 (1906, Yrjö Weilin & Kumpp.)
Auskultantin päiväkirja: Pöytälaatikon salaisuuksia luettavaksi sallinut Antero Avomieli. (Antero Avomieli, 1907, Karisto)
Nirvana: Lemmentarina (Ilmari Calamnius-Kianto, (1907, Otava)
Sieluja kevät-yössä: vilahdus Moskovasta (Ilmari Calamnius-Kianto, 1907, Vihtori Kosonen)
Pyhä viha, romaani (1908, Vihtori Kosonen), 3. parannettu painos ilmestyi nimellä Pyhä viha : rakkauden romaani myrsky ja ponnistusajalta Suomessa (1917, Otava)
Vapaauskoisen psalttari (1908, Matti Vuolukka)
Kärsimys: sukupuolinen sielukuvaus nuorten elämästä (Salanimi, 1908, Kuopion uusi kirjapaino)
Pikku Syntejä (1909, Vihtori Kosonen)
Punainen viiva (1909, Otava)
Kapinoitsija, runoja (1910, Kuopion uusi kirjapaino)
Pyhä rakkaus tai pienen lapsen elämä ja kuolema (1910, Otava)
Orjantappuroita ([911, Suomalainen Kustannus Oy Kansa)
Nälkämaan laulu (1911, Kainuun maanviljelysseura, Kajaani)
Metsäherran herjaaja (1912, Otava)
Vapaauskoisen psalttari (1912, Matti Vuolukka & Kumpp., Tampere)
Poro-kirja (1913, Otava)
Talviretkiä Pohjolassa (1915, Karisto)
Turjanlinnan satukirja: Omille ja muille Suomen lapsille tehnyt opiksi ja huviksi. (1915, Otava)
Vienan virroilta, Karjalan kankahilta: Matkakuvauksia (1915, Otava)
Kiertävä kirjailija: Pikakuvia turneematkalta (1916, Kustannus Oy Kirja)
Kotoisten rantojen ikuinen kohina (1916, WSOY)
Avioliitto: tarina tuhansien joukosta (1917, Kustannus Oy Kirja)
Vienan kansan kohtalo: heimoromaani (1917, WSOY)
Hakkaa päälle! Sotarunoja valkoiselle armeijalle (1918, Tekijä)
Ihminen ja isänmaa: Kesäjuhlaruno Oulun seudun nuorisoseurojen liiton kesäjuhlille 30.6.1918 (1918, Oulun seudun nuorisoseurojen liitto)
Suomi suureksi, Viena vapaaksi: Sotakesän näkemyksiä (1918, Karisto)
Vielä niitä honkia humisee: Kokoelma muistelmia, mietelmiä, kokkajuttuja korvesta. (1918, Pohjolan kustannus, Oulu)
Vienan puolesta – kauko-karjalaisten ikivanhan moraalin pelastamiseksi. – Kenttäpuheita. (1919, Kirjapaino Sanan Valta, Kuopio)
Kolme hyvää juttua (1920, Otava)
Vienan neitsyt: Korkeaveisu Karjalalle, sotasatu Suomelle (1920, Kustannus Oy Ahjo)
Vanha pappila (1922, Otava)
Juhlaruno Itä-Suomen karjanjalostusyhdistyksen 25-vuotisjuhlassa Kuopiossa 2.9.1923 (1923, Kuopio)
Valitut teokset I-IV (1923, Otava)
Iloista kyytiä Rajakomendantin autossa. Kesäinen tarina. (1924, Otto Andersinin Kustannusliike, Pori)
Ryysyrannan Jooseppi. Köyhälistötarina Suomesta. (1924, Otava)
K.H.P.V. Kohtuullisen hutikan pyhä veljeskunta (1925, Otava)
Suloisessa Suomessamme: pientä seikkailua Sirkka-Liisan kanssa rajaseudulla (1925, Otto Andersinin Kustannusliike)
Caxi Maallista Arckiwirttä quin teki I. Kianto 3 p. Huhtikuuta v. 1926 ja pränttiin annettiin Ioannes Wskelensixelda. (1926, V.J.Kallio)
Hallan jääkärit: korpisatunäytelmä. Korpisatunäytelmä ajalta ennen ja jälkeen vapaussodan. (1927, Otava)
Kuhmon kulmilta: matkavälineinä postiauto-takatuuppari ja suutarin hevoset. Turistin tunnelmia raukoilta rajaseuduilta (1927, Gummerus).
Elämän ja kuoleman kentältä: sotarunoilija Aarni Suursalon vaikutelmia vapaussodasta (1928, Otava)
Papin poika: kirja elämästä (1928, Otava)
Kertomuksia ja kuvauksia. Kouluja varten julkaissut V. Tarkiainen. (1930, Otava)
Nuori runoilijamaisteri: papin poika muistelee menneitä (1931, Otava)
"Ajan sana" 6.III.1932. (1932, Eino Mikkola, Helsinki)
Patruunan tytär: romaani Ämmän ja Kurimon rautaruukkien ajoilta (1933, Otava)
Vanha postineiti: korpiromaani (1935, Karisto)
Vienan Karjala – Kalevalan kehto: erämaankävijän elämyksiä (1935, Otava)
Korpikirjailijan kirot: elämyksiä (1938, Karisto)
Moskovan maisteri: nuoren kielenopiskelijan elämyksiä tsaarivallan aikuisessa Moskovassa v. 1901–1903 (1946, Suomen kirja)
Poika maailman kylillä: muistelmia matkalta Puolaan ja Tšekkoslovakiaan via Viro ja Latvia (1946, Suomen kirja)
Omat koirat purivat: pidätetyn päiväkirja vuodelta 1940 (1948, Fennia)
Valitut teokset. (1954, Otava)
Iki-Kianto muistelee. (1954, Otava)
Mies on luotu liikkuvaksi: Iki-Kianto muistelee matkojaan (1957, Otava)
Ilmari Kiannon kauneimmat runot. Valikoima, toimittanut Uolevi Kianto. (1964, Otava)
Valitut teokset. (1970, Otava)
Salainen päiväkirjani: Yksi monista piiloon pistetyistä – huumorin ja tragedian korvessa. (1980, Otava)
Maan sielu. Kertomuksia. Toimittanut Raija-Liisa Kianto. (1999, Otava)
Ilmari Kiannon nuoruudenrunoja: Ma poika pohjolan. Runoja vuodesta 1891 vuoden 1894 tammikuun loppuun, toimittanut Jalo Heikkinen. (2000, Suomussalmen kulttuurilautakunta)
Ilmari Kiannon talvisota: Siviilimiehen sotapäiväkirja. Toimittanut Eero Marttinen. (2009, Ajatus kirjat)
Avoimet kirjeet: Korpikirjailijan viimeisten vuosien arkea ja juhlaa. Toimittanut Raija-Liisa Kianto. (2011, Kiannon Turjanlinna, Suomussalmi)
Kahden vaimon mies: Kirjailija Ilmari Kiannon elämän draamaa 1917–1921 (2012), Kiannon Turjanlinna, Suomussalmi), pohjana Kiannon käsikirjoitus Myrskyisen elämän rakas lapsi

Lehden nimi
Ryysyrannan Jooseppi